Kolhoo

8.6 vietiin ”tohtorin” kanssa vedokset Kuva-torpan baariin kolhoon.  On muuten hieno paikka. Juuri sitä Kaurismäkisyyttä mitä jahtaan. Ensin fiilistelteltiin kahvin ja pullan kera. Heti perään mamiyan kanssa. Jälkimmäisen tulokset ei ollut sitä mitä piti. Kallista oppimista.

Kuva-torppa ja torpan baari

Myös ulkoa tuli otettua muutama miljöö kuva. Kaikessa karuudessaan Kolhon kylä on ehkä kaunein kylä minkä tiedän. Kesämökki Kolhosta olis kiva.

Päivän pääkohde oli vanha maalitehdas. Sinne tuli tehtyä tiedustelu reissu jo keväämmällä. Tarkoitus oli ottaa mustavalkoa kinokoossa irtosalaman kera. Tällä kertaa kohtalo päätti toisin. Autosta romuja keräillessä kamera tippui ja objektiivi erosi väkivaltaisesti kamerasta. Linssi onneksi jäi ehjäksi mutta runko vaihtui digiin. 

Yksi parhaita maalitehtaan otoksia. Juuri näitä olisin halunnut filmille.

Koko rakennus kellareita lukuun ottamatta kierrettiin. Parhaat kuvat tuli ehdottomasti pitkiltä ja pimeiltä käytäviltä. Tennis hallin liika valo varmasti aiheuttaa syksyllä uuden reissun. 

Suuria tiloja tehtaalla riitti.

Seuraavana suunnattiin Haapamäelle. Harmi että veturipuisto sulki ovensa ennen kun niitä tälle kesää ehti avata. Entisestä elämästä oli muistijälki vanhoista puhelin linjoista. Ne löydettiin ja niistä  saatiin myös materialia. 

Vain Katri Helena radiosta jäi puuttumaan.

Haapamäen kylällä oli tarkoitus käydä myös vanhassa rautatieläisten kerrostalossa. Ilmeisesti nykyinen omistaja oli toista mieltä. Ovien eteen oli siirretty puhaltimet jollain koneella eikä niitä käsipelissä siirrelty. Onneksi talosta oli otettu kuvia jo tiedustelureissulla.

Ajatus on mutta sen saaminen kuvaan ei tahdo onnistua.

Samaisessa keskustassa on liikekiinteistö jossa on mielenkiintoista arkkitehtuuria. Pylväs ja pyöreä ikkuna. Niistä on otettu kuvia jo aiemmin, mutta vieläkään ei tulos ole sitä miltä se mielikuvana näyttää. Kenties siitä vielä kuvia otetaan.

Tässä ehkä on sommittelu omaan silmään kohdallaan.

Jyväskylässä käytiin ensimmäisenä keskus sairaalan vanhalla puolella. Ja tarkemmin sädesairaalan pihalla. Näiden rakennusten kohtalo ilmeisesti on purkaminen. Osa vanhasta puolesta ilmeisesti palautetaan käyttöön. Kiinteistö kokonaisuus jonka kehitystä pitää seurata.

Kortepohjan ylioppilaskylässä käytiin tekemässä tutkimusta kohteista. Aivan karmean kaunista arkkitehtuuria. Moisen kompleksin kuvaamista pitää vielä hioa. Taaskaan ei lopputulos vastaa mielikuvia. 

Suurien ja loputtomien kompleksien sommittelu vaatii vielä reeniä.

Kahden viikon väli saattaa muodostua käytännöksi. Ainakin se vähentää stressiä. Onneksi kuvia ja reissuja on onneksi varastossa joten nyt harjoittelemaan runosuolen sykintää. 

Palataan…

Previous:
Next:

Jätä kommentti